Ruotsalainen valokuvaaja Joel on kiinnostunut saamelaisista, jotka ovat asuttaneet nykyään Ruotsiin kuuluvia alueita yli 5 000 vuotta. Urheiluvalokuvaajana toiminut Joel haluaa yhteistyössä Nikonin kanssa esitellä saamelaisten arkielämää, torjua stereotypioita ja näyttää, miten saamelaisten perinteet kohtaavat nykyaikaiset elintavat.

Maxida Märak

Maxida Märak on Tukholmassa esiintyvä taiteilija.

”Nuorena minulta puuttui roolimalleja, jotka tuntisivat saamelaisten kokemat vaikeudet ja taistelun alkuperäiskansan oikeuksista. Siksi päätin itse ryhtyä roolimalliksi.”

Ola Stinnerbom

Saamelainen taiteilija ja rummuntekijä Ola Stinnerbom

”Haluan luoda uudenlaisia saamelaisrumpuja ja näyttää, että ne ovat tärkeitä nykypäivänäkin. Haluan rohkaista saamelaisia lapsia ja nuoria rakentamaan omia rumpujaan ja soittamaan niitä, sillä se on tärkeä osa kulttuuriperintöämme.”

Merethe Kuhmunen

Merethe Kuhmunen opiskelee saamelaisten koulutuskeskuksen nahka- ja tekstiililinjalla.

”Tajusin 10-vuotiaana ensimmäistä kertaa, että pidän tytöistä. Kotiseuduillani ei koskaan puhuttu hlbt-asioista, joten en pitkään aikaan kertonut asiasta kenellekään. Kun aloin puhua siitä, maailma tuntui avautuvan. Saamenmaalla on mielestäni nykyäänkin paljon tehtävää hlbt-tilanteen kehittämiseksi. En aio antaa periksi. Mielestäni kaikilla täytyy olla oikeus olla oma itsensä.”

Marika Renhuvud

Tanssija Marika Renhuvud vietti lapsuutensa Storsäternin vesiputouksen lähellä Ruotsin eteläisimmässä saamelaiskylässä Idressä.

”Muutin kymmenvuotiaana Faluniin ja aloitin tanssimisen. Olen jatkanut tanssimista ja asun nyt Tukholmassa, missä opiskelen tanssia balettiakatemiassa.”

”Tanssijan ura ei ollut minulle ilmeinen valinta. Porojen parissa työskentely on aina ollut intohimoni ja olen lapsesta saakka liikkunut porometsässä isäni kanssa. Poronhoito on minulle tärkeää, mutta valitsin tanssin, koska tanssiessani olen kaikkein onnellisin.”

”Tanssin avulla voin kertoa kulttuuristamme ja sen tarinoista. Tanssin kautta voin ilmaista itseäni: kipua, tunteita, ajatuksia ja kaikkea sitä, minkä haluan muuttaa yhteiskunnassamme.”

Matti Berg

Matti Berg on Girjásin saamelaiskylän puheenjohtaja. Girjásin lapinkylä sai Jällivaaran käräjäoikeuden päätöksellä helmikuussa 2016 yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen omalla alueellaan. Saamelaisille palautettiin oikeudet, jotka Ruotsin valtiopäivät otti pois vuonna 1993.

”Näillä mailla on minulle valtavan suuri merkitys. Ne ovat osa minua, kansaani ja identiteettiäni. Maat ovat kaikkein tärkein asia.”

Katarina Kielatis

Katarina Kielatis opiskelee saamelaisten koulutuskeskuksen nahka- ja tekstiililinjalla.

"En pidä sanasta lappalainen, jota Ruotsin hallitus meistä käyttää. Se on alentava ja syrjivä termi. Käytän sanaa saamelainen, jota saamelaiset itse ovat käyttäneet kautta aikojen.”

Bo Sunna

Bo Sunna perheineen on 1980-luvulta lähtien taistellut paikallista ja valtakunnallista hallintoa vastaan saadakseen takaisin poronhoito-oikeutensa, joka on tärkeä osa saamelaisidentiteettiä ja alkuperäiskansan oikeuksia.

Tällä hetkellä hänen perheensä ja heidän poronsa eivät kuuluu oikeusjärjestelmän piiriin eivätkä saa samaa suojelua kuin muut saamelaiset. Bo Sunnan lapset ja lapsenlapset eivät voi omistaa poroja, vaikka he ovat saamelaisia ja suvulla on pitkät perinteet poronhoidosta.

Anders Sunna

Anders Sunna, taiteilija

”Suuri osa taiteestani perustuu perheeni kokemuksiin ja koettelemuksiin, esimerkiksi vuonna 1986 tapahtuneisiin pakkosiirtoihin.”

Mattias Jonsson

”Minulla oli mahtava lapsuus saamelaisen kulttuurin ja elämäntavan ansiosta. Haluan kasvattaa lapseni samalla lailla ja opettaa heille mahdollisimman paljon.”